Kierrätysbetonin käyttökohteet

Betoni on edelleen käytännössä katsoen korvaamaton raaka-aine useissa rakennuskohteissa. Samalla tieto betonin ympäristövaikutuksista on lisääntynyt ja tarve korvaaville materiaaleille on suuri. Betonin valmistus on edelleen hyvin energiaintensiivinen prosessi ja prosessin tehostamispotentiaali alkaa olla pitkälti hyödynnetty ainakin kehittyneimmissä talouksissa. Myös betonin valmistamisen kannalta tärkeiden maa-ainesten luonnolliset lähteet ovat monin paikoin ehtyneet tai syytä jättää käyttämättä haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi.

Betonia voidaan onneksi kierrättää tehokkaasti ja hyödyntää monenlaisissa kohteissa. Tarpeen betonin uusiokäytölle voi olettaa lisääntyvän edelleen neitseellisten maa-ainesten kuljetusmatkojen kasvaessa ja ympäristövaatimusten kiristyessä. Rakennuspaine on suurta globaalisti erityisesti nopeimmin kaupungistuvilla alueilla, joissa väestö kasvaa ja elintaso kehittyy edelleen nopeasti. Suomessa rakennustarve on suurinta suurimpien kaupunkien muodostamissa kasvukeskuksissa.



Purkubetonia voidaan hyödyntää karkeasti kolmella eri tavalla:

  1. Kokonaisina elementteinä;

  2. Betonimurskeena;

  3. Betonin uusioraaka-aineena.

Kokonaisia elementtejä voidaan hyödyntää, mikäli purettava betonikohde on sellainen, että purku voidaan suorittaa elementtejä rikkomatta. Ehjiä elementtejä voidaan käyttää rakentamisessa samankaltaisiin käyttökohteisiin, joissa niitä on aiemminkin hyödynnetty. Suurikokoisempien elementtien lisäksi esimerkiksi pihalaattojen ja kaivonrenkaiden tapaisia osia on helppo käyttää sellaisenaan uusiorakentamisessa. Kokonaisten elementtien hyödyntäminen on usein haastavaa, eikä rakennusten purkaminen elementtejä hajottamatta ole aina mahdollista. Elementeistä voidaan kuitenkin valmistaa myös pienempiä betoniharkkoja, joita voidaan hyödyntää rakentamisessa.

Purkubetonista valmistettu murske on hyödynnettävissä erilaisissa käyttötarkoituksissa, erityisesti maarakentamisessa. Erilaisissa pohjarakenteissa betonimursketta käytetään sitomattomissa kerroksissa, esimerkiksi piha-alueilla, parkkipaikoilla ja tienpohjissa. Betonimurskaa voidaan käyttää myös rakennusten perustustöissä ja ympäristörakentamisessa, esimerkiksi meluvalleissa.

Betonin valmistuksessa purkubetoni auttaa vähentämään lopputuotteen ympäristökuormaa korvaamalla primäärisiä raaka-aineita. Betonin valmistuksessa voidaan käyttää murskattua betonia noin 20 prosenttia siten, että betonin ominaisuudet ovat verrattavissa luonnonkiiviaineksesta valmistettuun betoniin. Esimerkiksi Alankomaissa betonin valmistuksessa on jo nykyisin hyödynnettävä vähintään 25 prosenttia uusiomateriaalia.

Betonin uusiokäyttö on kasvava trendi ympäri maailmaa. Usein kierrätetty materiaali on paitsi ympäristön kannalta kestävin, myös taloudellisesti paras vaihtoehto. Erityisen kilpailukykyistä kierrätysbetoni on silloin, kun se voidaan hyödyntää rakennuksen purkupaikalla tai mahdollisimman lähellä sitä. Tällöin kuljetusmatkat voidaan minimoida ja säästää sekä kustannuksissa että ympäristövaikutuksissa, joita luonnonkiviaineksen hyödyntäminen kasvattaisi.


Kirjoittaja, Samu Salonen opiskelee Joensuun yliopistossa ympäristötieteitä ja toimii Rahkoilan maankaatopaikan ympäristökonsulttina.


Tekstissä käytetyt lähteet:

Betoniteollisuus ry. (n.d.). Purettavuus ja uusiokäyttö. https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ekologisuus/purettavuus-ja-uusiokaytto/, Viitattu 9.7.2020.

CircHubs. (2019). Purkumateriaalien hyötykäyttövaihtoehdot. PP-esitys. https://circhubs.fi/wp-content/uploads/2019/09/3_lahti_purkumateriaalit.pdf

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunki. (2015). Ohje: Betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla. https://maisemabetoni.fi/wp-content/uploads/2013/08/betonimurskeen-hydyntminen-infrarakentamisessa-pkaupunkiseudulla.pdf

Rakennustaito. (2016). Ekologisin vaihtoehto on usein edullisin. RT 02/2016. https://rakennustaito.fi/ekologinen-vaihtoehto-usein-edullisin/, Viitattu 9.7.2020.

Rakentaja.fi. (2020). Betonin uudet muodot - osa 1. https://www.rakentaja.fi/pro/artikkelit/16935/betonin_uudet_muodot_osa1.htm, Viitattu. 9.7.2020.

Saarinen, E. (2008). Vanhojen kerrostalojen betoni uusiokäyttöön. Uusiouutiset Vol 19 (2008). https://uusiouutiset.fi/wp-content/uploads/2008/11/uu_2008_7_s04-06.pdf