Kierrätysraaka-aineiden merkitys ekologisesti kestävässä rakentamisessa

03.03.2020

Kierrätysraaka-aineilla on merkittävä rooli ekologisesti kestävämmän rakennusteollisuuden mahdollistajana. Suomessa käytetään vuosittain 120-140 miljoonaa tonnia kalliokiviaineksia, joista 60 % tulee maa-aineslain mukaisilta ottoalueilta ja 40 % rakennustyömailta (1) . Suomessakin luonnonvaraiset sora-ja hiekkavarannot ovat ehtyneet erityisesti nopeimmin kasvavien keskusten ympäristössä. Seurauksena tästä kalliokiviainesten hyödyntäminen on lisääntynyt huomattavasti ja materiaalien kuljetusmatkat kasvaneet (2,3 ).

Parhaat luonnolliset hiekka- ja soranottoalueet sijoittuvat yleensä harju ja reunamuodostumien yhteyteen (1) .Nykyisin näiden alueiden arvokkuus ainutlaatuisina luontokohteina ymmärretään aiempaa paremmin, mikä lisää painetta niiden suojelemiseksi. Suurimpien kaupunkien läheisyydessä sora- ja hiekkamuodostumat on pitkälti jo tuhottu (3 ).

Sora- ja hiekkamuodostumien yhteydessä sijaitsee myös suuri osa Suomen merkittävimmistä pohjavesiesiintymistä (4) . Pohjavesivarantojen ja niiden laadun ylläpitäminen on erityisen tärkeää ekosysteemien toiminnan turvaamiseksi. Ylläpidolla on kuitenkin myös huomattava suora yhteiskunnallinen merkitys: Suomessa noin 60-65 % käytetystä talousvedestä on pohjavettä (5,6) . Hiekka- ja soramuodostumien yhteydessä syntyvä pohjavesi on erityisen hyvälaatuista ja vaatii näin ollen vain vähän puhdistustoimenpiteitä ennen hyödyntämistä talousvetenä (6) . Pohjavesialueilla tapahtuva maa-ainesten otto lisää pohjaveden likaantumisriskiä ja talousvetenä hyödynnettävän pohjaveden käsittelytarvetta. Lisäksi ottotoiminta voi aiheuttaa huomattavaa pohjaveden pinnan korkeusvaihtelua. (4)

Pohjavesihaittojen lisäksi luonnontilaisten kiviainesten hyödyntäminen aiheuttaa haittaa biologiselle ja geologiselle monimuotoisuudelle huomattavien fyysiseen ympäristöön kohdistuvien muutosten seurauksena (3) . Kiviainesten otto voi aiheuttaa myös merkittävää maaperän pilaantumista sekä melu-, pöly- ja tärinähaittoja (1) . Lisäksi maiseman muuttuminen nähdään usein esteettisenä haittana, mikäli ottoalueeseen on aiemmin kohdistunut vain vähäisiä ihmistoiminnan vaikutuksia (3) .

Ympäristön kannalta on ensisijaista pyrkiä pitkäikäiseen rakentamiseen ja välttämään turhaa rakentamista. Useimmiten rakentaminen on kuitenkin perusteltua yhteiskunnan toimivuuden kannalta, eikä sitä voi mitenkään kokonaan välttää. Kierrätysraaka-aineita  hyödyntämällä voidaan tehokkaasti pienentää rakentamisen ekologisia haittavaikutuksia. Ympäristön ja ekologisten rajojen kunnioittaminen on aina hyväksi myös ihmistoiminnalle.



Kirjoittaja, Samu Salonen, toimii Rahkoilan maankaatopaikan ympäristökonsulttina ja opiskelee ympäristöpolitiikkaa Joensuun yliopistossa.

Lähteet

1 Ympäristö.fi. (2018). Maa-ainesten ottaminen. Viitattu 17.1.2020 https://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Kulutus_ja_tuotanto/Luonnonvarojen_kestava_kaytto/Maaainesten_ottaminen

2 Suominen, M. (2015). Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa. PowerPoint-esitys. Saatavilla:

https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/05/Kehto_Uusiomateriaalien-kaytto-

maarakentamisessa_Mikko-Suominen_14042016.pdf, Haettu 17.1.2020.

3 Ympäristöministeriö. (2009). Maa-ainesten kestävä käyttö: Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja

järjestämistä varten. Ympäristöhallinnon ohjeita 1|2009.

4 Rintala, J. (2014). Pohjaveden laadun muutokset soranottoalueilla 1985-2013. Suomen

Ympäristökeskuksen raportteja 20|2014. Suomen Ympäristökeskus.

5 Ympäristöministeriö. (n.d.). Pohjavedet. Viitattu 17.1.2020 https://mmm.fi/vesi/pohjavedet

6 Ympäristö.fi. (2019). Pohjaveden laatu. Viitattu 17.1.2020 https://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Vesi/Pohjavesien_tila/Pohjaveden_laatu